Linnanmäen yritys- ja ryhmämyynnin päällikkö Sivi Purmonen on valinnut Linnanmäen työpaikakseen monesta hyvästä syystä. Yksi syistä oli se, että Linnanmäki kerää rahaa lasten hyvinvoinnin puolesta. Purmosella itsellään on asiaan omakohtainen näkökulma: hän on toiminut kuuden vuoden ajan lapsen sijaisvanhempana.
– En koskaan erityisesti halunnut omia lapsia, mutta adoptiota mietin toisinaan. Kerran kollegani ehdotti sijaisvanhemmuutta, ja se kuulosti hyvältä, Purmonen kertoo.
Hän kävi ensin läpi puolen vuoden koulutuksen, jonka aikana hänelle muodostui hyvä käsitys siitä, mistä sijaisvanhemmuudessa on kyse. Koulutuksessa oli tukena mentori, ja sen aikana oppi myös paljon omasta itsestään. Jos jossain vaiheessa alkoi tuntua epävarmalta, oli sijaisvanhemmuus mahdollista perua.
Koulutuksen jälkeen oli suuren onnen hetken aika, kun odotettu sijaislapsi vihdoin saapui Purmosen luo. Tytär oli tullessaan viisivuotias.
– Hän tuli aika vaikeista lähtökohdista, mutta alkuhaasteiden jälkeen hän sai luottamuksen ja ymmärsi olevansa nyt turvallisessa paikassa. Turva tulee rutiineista: kun ruokailu, iltasatu ja kaikki muu tapahtuu viiden minuutin tarkkuudella joka päivä samaan aikaan, sitä alkaa luottaa arkeen. Rutiinia ja rakkautta, siinä se salaisuus on.
Purmonen oli ensimmäisen vuoden kotona, minkä jälkeen oli aika palata työelämään.
– Uuden maailmankatsomuksen myötä tarvitsin uusia tuulia, ja Linnanmäeltä löytyi täydellinen kombo, jossa yhdistyy merkityksellinen työ lastensuojelun kanssa sekä hauskat yritystapahtumat, joita järjestämme tiimini kanssa kaikenkokoisille yrityksille.
Hän suosittelee sijaisvanhemmuutta kaikille.
– Tulee muistaa, että sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä joko lyhyt- tai pitkäaikaisesti, tai sitten voi toimia osa-aikaisena tukihenkilönä tarjoten esimerkiksi yksinhuoltajalle tunnin levon viikossa. Yksi ihminen ei maailmaa muuta, mutta tällä toiminnalla voi todella muuttaa yhden lapsen maailman.
Omasta sijaisvanhemmuudestaan Purmonen on kiitollinen joka päivä.
– Tytär on opettanut minulle enemmän elämästä kuin mikään muu, Purmonen iloitsee.